Osallistuimme Tarjan kanssa Pikkulinnun tallilla järjestettyihin ilman satulaa-kilpailuihin. Edustimme tamman kanssa 40cm esteluokassa, jossa sijoituimme toisiksi neljän osallistujan joukosta. Kakkossijan ansaitsimme seuraavalla tarinalla:
"En oikein tiedä mitä ajattelin ilmoittautuessani Tarjan kanssa
estekilpailuihin - vieläpä ilman satulaa. Vaikka tämä mammutti onkin
niin pomminvarma kuin suokki voi olla, ei sen kylkien ihrakerroksesta
saa paljoakaan tukea tosipaikan tullen. Puhumattakaan siitä, että
Tarjalle ei ole siunaantunut sitä kaikista parhainta hyppytyyliä.. Sitä
oli kuitenkin turha murehtia nyt, kun astelimme jo kilpakentälle
täydessä kisatällingissä.
Pienten epämääräisten ravin ja laukan sekaisten askeleiden jälkeen
Tarja vihdoin nosti kunnon laukan, ja lähdimme vyörymään kohti
ensimmäistä estettä. Pariin ensimmäiseen hyppyyn Tarja lähti
kotioloissakin hyväksi toteamallaan aropeuratyylillä (toisin sanoen
tasajalkaloilalla). Tämän jälkeen tamman hyppytyyliä kehtasi jo sanoa
ihan tyylikkääksikin, ja seuraavat esteet ylitettiin siis ihan
normihevosen tapaan. Ehdin jo ajatella, että ehkä tämä suoritus ei
päätykään aivan totaaliseen häpäisyyn.
Niinpä suuntasimme matkamme kohti viimeistä estettä, ja naamalleni
oli noussut jo ihan ylpeä hymy. Oliko punkerotammani vihdoinkin oppinut
hyppäämään kuten hevosen kuuluu? Hymyni alkoi kuitenkin hyytyä siinä
vaiheessa, kun Tarja vain kiihdytteli kohti viimeistä estettä, vaikka
kuinka yritin hidastaa sen vauhtia. Este lähestyi kovaa vauhtia, ja
aivan yllättäen ratsuni vetäisi oikein komeat slide stopit ja pysähtyi.
Mutta ennen kuin hämmennys ehti lievetä (eihän meidän tamma tällaisiin
suorituksiin kykene!), Tarja otti ja hyppäsi esteen ilman vauhtia.
Maaliviivan ylitimme tyylikkäässä mummohölkässä, minä tamman kaulalla
roikkuen.
Eipähän ainakaan tullut pudotuksia."
Lopuksi tuomaristo kommentoi tarinaamme seuraavasti: "Sujuvasti kirjoitettu tarina, moni suokin omistaja voisi varmasti samaistua tähän."
Vaikka suoritus ei siis ollut aivan suoraan oppikirjan mallista, olemme Tarjan kanssa oikein tyytyväisiä - olihan tämä ensimmäinen tarinakilpailu meille molemmille! Muistutukseksi tästä menestyksekkäästä kilpareissusta saimme allaolevan ruusukkeen.
- Tinu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti